Edunvalvonta


Kategoriat

18.4.2013

Haku kehitysyhteistyöasian neuvottelukunta KENKKUun lukuvuodelle 2013-2014 on auki!

Kansainväliset asiat Leave a comment

SYL:n hallitus muodostaa uuden Kehitysyhteistyöasiain neuvottelukunnan (KENKKU) nykyisen KENKKUn toimikauden päättyessä elokuun lopussa. Valittavan KENKKUn toimikausi on syyskuusta elokuun loppuun. KENKKUn tehtävänä on toimia SYL:n hallituksen neuvonantajana kehitysyhteistyökysymyksissä
ja hallinnoida hankkeita yhdessä kehitysyhteistyökoordinaattorin kanssa. SYL:n käynnissä
olevat kehitysyhteistyöhankkeet ovat yhteisöryhmähanke Mongoliassa, luonnonkatastrofien haittavaikutuksia ennaltaehkäisevä hanke Guatemalassa, lasten luku- ja kirjoitustaidon parantamishanke Mosambikissa sekä valtakunnallinen kehitysyhteistyöviikkohanke Suomessa. KENKKUn jäsen pääsee myös viestimään SYL:n kehitysyhteistyöstä ylioppilaskuntiin, tutustumaan Suomen
kehityspolitiikkaan ja kansalaisjärjestöjen tekemään kehitysyhteistyöhön. Lisätietoa SYL:n
kehitysyhteistyöstä löytyy osoitteesta: http://kehitysyhteistyo.syl.fi.

KENKKUssa on yhteensä 15 jäsentä eri ylioppilaskunnista, joista noin puolet on edelliseltä vuodelta jatkavia jäseniä. KENKKU kokoontuu kerran kuussa Helsingissä yleensä maanantaisin tai perjantaisin. Kokousten välissä asioita valmistellaan sähköpostitse. Kokouksia ei ole kesällä. KENKKUn tehtäviin kuuluvat
hankehallinnossa avustaminen, kuten raportointi ja hankkeiden seuranta. Jokainen KENKKUn jäsen kuuluu yhteen maaryhmään, jossa hän tutustuu tarkemmin yhteen SYL:n hankkeeseen ja osallistuu kyseisen hankkeen hallinnointiin. KENKKUn tehtäviin kuuluvat myös kehitysyhteistyöstä tiedottaminen, kuten blogin kirjoittaminen ja ylioppilaskuntavierailut. Tarkempi työnkuvien esittely löytyy alempaa. KENKKU:n jäsenten matkakulut kokouksiin korvataan.

Tänä vuonna SYL etsii KENKKUun monitieteistä osaamista. Myös kehitysyhteisyöhankehallinnon tuntemista ja kiinnostusta tiedottamiseen arvostetaan. Tärkeintä kuitenkin on sitoutuminen ajoittain aikaa vievään, mutta antoisaan
tehtävään, sekä yhteistyötaidot, innostuneisuus ja ideointikyky. Hakijan tulee sitoutua
osallistumaan aktiivisesti KENKKUn toimintaan niin kokouksissa kuin kokousten ulkopuolella tehtävään työhön, kuten SYL:n toiminnasta kertoviin ylioppilaskuntavierailuihin. Hakijan tulee sitoutua myös KENKKUssa toimimiseen etänä mahdollisen ulkomaanvaihdon, harjoittelun tai työn
estäessä häntä osallistumasta jokaiseen kokoukseen. Hakemuksessa on kerrottava mahdollisista ulkomaanmatkoista. Osalla KENKKUun valittavista opiskelijoista on oltava sujuva espanjankielen taito Guatemalan hankkeen takia. Hakijaa pyydetään kuvailemaan hakemuksessaan omaa osaamistaan ja motivaatiota suhteessa edellä mainittuihin tekijöihin ja kertomaan, miten hän pyrkisi kehittämään oman ylioppilaskuntansa tietämystä SYL:n kehitysyhteistyöasioista sekä kertomaan maaryhmä- ja tehtävätoive. Hakijan tulee ymmärtää sujuvasti suomea.

Hakijoita pyydetään lähettämään hakemukset sähköpostitse su 28.4.2013 mennessä AYY:n kehitysyhteistyöstä vastaavalle hallituksen jäsenelle Mariko Landströmille (mariko.landstrom@ayy.fi). Aalto-yliopiston ylioppilaskunta esittää edustajikseen yhtä tai kahta jäsentä. Valituilta jäseniltä edellytetään jonkin verran kokemusta kehitysyhteistyöasioista.

Lisätietoja:

Mariko Landström
Hallituksen jäsen, kansainväliset asiat ja kehitysyhteistyö
Aalto-yliopiston ylioppilaskunta

 

KENKKUn tehtävänkuvat 2013–14

Tärkeitä ominaisuuksia KENKKUn jäsenelle:
– Kyky itsenäiseen työskentelyyn
– Tiedonhaku
– Asioiden loppuunsaattaminen
– Oma-aloitteisuus
– Projektihallintataidot
– Tahto sitoutua KENKKUn toimintaan
– Aito kiinnostus ja halu oppia uutta

KENKKUn jäsenen yleiset tehtävät:
– Osallistuminen KENKKUn kokouksiin
– Viestintämateriaalien tuottaminen: blogitekstit ja www-sivut
– Ylioppilaskuntavierailut ja yhteydenpito ylioppilaskuntien kehitysyhteistyöstä vastaaviin
hallituksenjäseniin
– Kommunikointi ja yhteydenpito muihin KENKKUlaisiin kokousten ulkopuolella, erityisesti spostitse
– Maaryhmätyöskentely. Jokainen KENKKUlainen kuuluu yhteen maaryhmään (Guatemala, Mongolia, Mosambik). Maaryhmät vastaavat oman maansa hankkeen seurannasta. Suurin osa kotona tehtävää työtä liittyy maaryhmien toimintaan. Maaryhmän toimintaan kuuluu seuraavia asioita:

  • Perehtyminen oman maaryhmän hankkeeseen: suunnitelmat, vuosiraportit ja neljännesvuosiraportit
  •  Hankkeen seuraaminen yhdessä kehitysyhteistyökoordinaattorin kanssa
  • Syksyn alussa järjestettävään maaryhmätapaamiseen osallistuminen
  • Vapaamuotoisessa tapaamisessa käydään tarkemmin läpi hankesuunnitelmaa
  • Yhteydenpito maaryhmän jäseniin
  • Vuosiraportointi
  • Tiedottaminen omalle maaryhmälle asioista, joita käsitelty kokouksessa, jos joku maaryhmäläinen on estynyt pääsemään kokoukseen
  • KENKKUn kokouksen ruokavuoro kerran lukukaudessa
  • Mahdollisiin Skype –kokouksiin osallistuminen hankekumppanien ja kehitysyhteistyökoordinaattorin kanssa
  • Tuottaa tiedotusmateriaalia hankkeesta

Puheenjohtajan tehtävät:
Jokaisella maaryhmällä on puheenjohtaja, jonka maaryhmäläiset valitsevat keskuudestaan. Puheenjohtajan tehtäviin kuuluvat seuraavat vastuut:
– Maaryhmän toimintatestamentin kirjoittaminen
– Oman ryhmän toiminnan koordinointi
– Tapaamisten, ruokavuorojen, raporttien ja DL:ien huolehtiminen
– Yhteydenpito maaryhmän toiminnasta kehitysyhteistyökoordinaattorin kanssa

Viestintävastaavien tehtävät:
KENKKUssa on yhteensä kolme viestintävastaavaa. Viestintävastaavien yhteisenä tehtävänä on ylioppiaskuntavierailujen sisältöjen kehittäminen ja tuottaminen. Jokainen viestintävastaava on vastuussa yhdestä seuraavista asioista:
– Blogi- ja fb -vastaava: vastaa blogausvuorojen jakamisesta ja huolehtii, että blogia päivitetään säännöllisesti (1-2 kertaa / kk). Luo/päivittää KENKKU:n fb-ryhmän ja kehittää facebookin käyttöä viestintäkanavana
– Nettisivujen sisällöstä vastaava: käy neljä kertaa vuodessa www-sivujen sisällön läpi ja kokoaa päivitystarpeet
– KENKKUILLAAN -vastaava: vastaa kahdesti vuodessa toimitettavan KENKKUILLAAN -newsletterin toimittamisesta ja aineiston keräämisestä

Etvo-vastaavien tehtävät:
Mosambikin ja Mongolian hankkeisiin haetaan vuodelle 2013 Etvo-vapaaehtoisia. Etvo-vastaavat ovat Mongolian ja Mosambikin maaryhmien jäseniä. Etvo-vastaavien tehtäviin kuuluu seuraavia asioita:
– Osallistuminen Etvo-valintaviikonloppuun syyskuun lopussa
– Vapaaehtoisen perehdyttäminen yhdessä kehitysyhteistyökoordinaattorin kanssa (hanke, kohdemaan kulttuuri ja tavat sekä SYL:n ja KENKKU:n toiminta)
– Yhteydenpito vapaaehtoiseen vapaaehtoisaikana

Lisätietoa Etvo-ohjelmasta löytyy osoitteesta www.etvo.fi.

 

26.3.2013

Hae täydennyshaussa hallinnon opiskelijaedustajaksi 2013

Hallopedit Leave a comment

Hakukuulutus Aalto-yliopiston hallinnon opiskelijaedustajaksi

Aalto-yliopiston ylioppilaskunta on päättänyt 26.3.2013 avata täydennyshaun Aalto-yliopiston hallinnon opiskelijaedustajiksi Aalto-yliopiston hallintoelimiin ja työryhmiin vuodelle 2013. Hallinnon opiskelijaedustajiksi voivat hakea Aalto-yliopiston opiskelijat.

Haku aukeaa 26.3.2013 ja päättyy 9.4.2013 kello 23.59, johon mennessä hakemusten tulee olla palautettuina. Hakeminen tapahtuu sähköisesti. Sähköiset hakulomakkeet löytyvät osoitteesta https://www.halloped.fi/fi/aalto. Hakijoille tarkoitettu ohjeisto hakemisesta sekä hallinnon opiskelijaedustajia koskeva ohjesääntö löytyvät Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan kotisivuilta osoitteesta /ylioppilaskunta/edunvalvonta/hallopedit/

Ylioppilaskunta toivoo hakijoiksi myös kansainvälisiä tutkinto-opiskelijoita sekä eri sukupuolten ja eri korkeakoulujen edustajia. Toimielimen kieli on suomi, ellei toimielimen kuvauksessa muuta todeta.

Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan hallitus valitsee hallinnon opiskelijaedustajat kokouksessaan 10.4.2013. Valituille ilmoitetaan sähköpostitse ja tiedot valituista hallopedeistä lisätään halloped-sivuille osoitteeseen https://www.halloped.fi/fi/aalto/organs

Otaniemessä 26.3.2013

Juha Isotalo

asiantuntija, koulutuspolitiikka

 

Lisätietoja:

http://www.ayy.fi/ylioppilaskunta/edunvalvonta/hallopedit

 

Juha Isotalo

asiantuntija, koulutuspolitiikka

juha.isotalo@ayy.fi, +358 50 520 9438

15.2.2013

AYY palkitsi vuoden 2012 oppimisen edistämisteon

Edunvalvonta Leave a comment

Aalto-yliopiston ylioppilaskunta (AYY) palkitsi kolmivuotisjuhlissaan 2.2.2013 vuoden 2012 oppimisen edistämisteon. Palkinto myönnettiin Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulun ”Paremman oppimisen puolesta! (POP)” – projektille.

POP -projektin tarkoitus on luoda oppimisen ympärille yhteisö ja kulttuuri. POPista tekee erinomaisen hankkeen se, että mukana ovat sekä opiskelijat että henkilökunta. POPin myötä perustieteiden korkeakoulussa on mm. perustettu Learning hub Greenhouse T-taloon ja kehitetty optimoinnin perusteet – kurssia.

AYY myönsi POPille 300 euron apurahan projektin jatkokehittämiseen ja levittämiseen Aalto-yliopiston akateemisessa yhteisössä. AYY toivottaa POPin piirissä toimiville kymmenille POPpaajille intoa ja menestystä hyvin alkaneen projektin jatkamiseen.

AYY palkitsee vuosittain oppimisen edistämisteon. Palkinnon tarkoituksena on tehdä näkyväksi ja tukea konkreettisia tekoja ja projekteja, joita Aalto-yliopistossa on tehty oppimisen edistämiseksi. Tänä vuonna myönnetty oppimisen edistämisteko -palkinto oli ensimmäinen laatuaan. Nyt jaettu uusi palkinto korvaa vuoden opettaja -palkinnon.

Seuraavan kerran oppimisen edistämisteko palkitaan AYY:n nelivuotisjuhlissa helmikuussa 2014. AYY kannustaa aaltolaisia opiskelijasta ja professorista talonmiehiin parantamaan oppimista ja oppimisen edellytyksiä Aalto-yliopistossa.

Lisätietoja: Perttu Karjalainen hallituksen jäsen, koulutuspolitiikka (etunimi.sukunimi@ayy.fi)

14.2.2013

SYL ja SAMOK: Työurien pidentäminen kasataan vain nuorten harteille – oikeudenmukaisuus lentää romukoppaan?

Koulutuspolitiikka Leave a comment

Helsingin Sanomien (14.2.) mukaan työurien pidentämiseen tähtäävä opintotukiuudistus hiertää hallituspuolueiden välejä. Kiistan ytimenä on se, minkälaisin keinoin opiskelijoita tulisi kannustaa valmistumaan nopeammin. Huolestuttavan keskeisenä välineenä esiintyy opintorahan ja opintolainan suhteiden muuttaminen niin, että opintojen kestäessä opintolainan suhteellinen määrä kasvaisi.

Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) ja Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liiton – SAMOKin puheenjohtajat korostavat, että opintotuen lainapainotteisuus ei lyhennä opintoaikoja, vaan päinvastoin pitkittää valmistumista entisestään. Työssäkäynti koetaan opiskelijoiden keskuudessa lainaan verrattuna turvallisemmaksi ja merkittävästi houkuttelevammaksi vaihtoehdoksi kuin velkaantuminen. Uhka kasvavasta lainataakasta laskisi todennäköisesti opintuen käyttöastetta entisestään ja lisäisi opiskeluaikaista työssäkäyntiä opintojen kustannuksella.

“Halutaanko koko opintotukijärjestelmä ajaa alas?” ihmettelevät puheenjohtajat Mikko Valtonen (SAMOK) ja Marina Lampinen (SYL).

Valtiontaloudellisesta näkökulmasta korkeakoulututkintojen suuri määrä korreloi bruttokansantuotteen kasvun kanssa. Vahvasti lainapainotteisuuteen perustuva opintotuki eriyttäisi toisen ja korkea-asteen tuet toisistaan. Mikäli korkeakouluopiskelijoiden opintotuki muutetaan lainapainotteiseksi, on todellinen uhka se, että nuorten mahdollisuudet hakeutua korkeakouluhin heikkenevät. Lisäksi toisen ja korkea-asteen tukijärjestelmien eriytyminen heikentää osaltaan saumatonta siirtymistä koulutusasteelta toiselle. Suomalaiset opiskelijat aloittavat tälläkin hetkellä korkea-asteen opinnot verrattain myöhään. Rakentamalla uusia esteitä korkeakoulutukseen hakeutumiseen, eivät työurat ainakaan pitene.

“On myös täysin vastuutonta, etteivät työmarkkinajärjestöt kyenneet tuomaan ratkaisuja työurapakettiin. Ratkaisujen puute työurien keski- ja loppupään toimenpiteistä kohdistaa kaiken paineen työurien alkupäähän. Sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden näkökulmasta tämä on täysin kestämätöntä. Työmarkkinajärjestöt tuntuvat täysin unohtaneen nuoret, tulevaisuuden työntekijät, joiden harteille taakka tästäkin lankeaa”, SYL:n puheenjohtaja Marina Lampinen summaa viime viikkojen työurakeskusteluja.

“Näyttää siltä, että opintotuen kiristyksiä pidetään poliittisesti helppona keinona työurien pidentämiseen. Kiristysten vaikutus opintoaikojen lyhenemiseen on kuitenkin varsin rajallinen. Valmistumista voidaan nopeuttaa tehokkaimmin tarjoamalla mahdollisuudet sujuvaan ja tuettuun opiskeluun, näin ei nyt kaikkialla ole”, SAMOKin puheenjohtaja Mikko Valtonen sanoo.

Lisätietoja:

http://www.syl.fi
http://www.samok.fi

6.2.2013

SYL: Eläkeratkaisut nyt eikä huomenna

Edunvalvonta Leave a comment

Opiskelijat ovat seuranneet tarkalla korvalla julkista keskustelua työurien pidentämisestä ja eläkeratkaisuista. Työmarkkinajärjestöjen tulee antaa ehdotuksensa työurien pidentämisen keinoista pääministeri Jyrki Kataiselle helmikuun 13. päivään mennessä. Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) vaatii, että vastuullisia päätöksiä eläkejärjestelmään tehdään nyt, ja että päätökset astuvat voimaan välittömästi.

“Kestävyysvajeen ratkaiseminen on kaikkien sukupolvien yhteinen asia.

Loppupeleissä kysymys on siitä, millaisen tulevaisuuden suuret ikäluokat tahtovat itselleen ja millaisen yhteiskunnan he ovat valmiita jättämään lapsenlapsilleen. On kovin lyhytnäköistä, jos suurinta päätösvaltaa tässä maassa käyttävä suuri ikäluokka jättää lapsensa ja lapsenlapsensa nyt heitteille. Vaatimus sukupolvien välisen oikeudenmukaisuudesta ei ole kohtuuton”, puheenjohtaja Marina Lampinen Suomen ylioppilaskuntien liitosta sanoo.

Kaikista vaihtoehdoista on keskusteltava, sillä eläkepoliittiset päätökset ovat merkittävässä roolissa työurien pidentämisen ja kestävyysvajeen pienentämisen suhteen. Keskimääräistä eläköitymisikää nostetaan ja työuria pidennetään tehokkaimmin työelämän laatuun ja siten koko työssäoloaikaan vaikuttavilla ratkaisuilla. Kuitenkin myös eläkeikää nostamalla voidaan osaltaan vastata heikkenevän huoltosuhteen luomaan haasteeseen.

”Työuria on ehdottomasti pidennettävä myös loppupäästä. Vaikka eläkeiän nosto ei ole yksin mikään ihmelääke työurien pidentämiseen, on virallinen eläkeikä merkittävä ohjaussignaali työelämässä vietetyn ajan pituuteen. Automaattinen eliniän odotetta seuraava eläkeikäjärjestelmä takaa lisäksi vielä sen, että ensimmäistä kertakorotusta lukuun ottamatta eläkeiästä ei tarvitse jatkuvasti tehdä raskaita poliittisia päätöksiä”, SYL:n hallituksen jäsen Joel Kuuva huomauttaa.

Myös työeläkemaksuja on tarkasteltava. Eläketurvakeskuksen (ETK) laskelmien mukaan työeläkemaksun vakiotason tulisi olla vuodesta 2012 eteenpäin 25,9 prosenttia. Mikäli riittäviä korotuksia ei tehdä, maksutaakka nousee ja kohdistuu erityisesti nuoreen ja vähälukuisempaan sukupolveen. SYL vaatiikin, että eläkemaksun taso tulee nostaa ETK:n laskemalle tasolle. Tällä maksutasolla voidaan rahoittaa nyt nähtävissä olevat työeläkemenot ja vahvistaa työeläketurvan rahoitusta. Työmarkkinajärjestöjen tulee neuvotella seuraavat maksujen korotukset välittömästi.

“Työmarkkinajärjestöjen yhteiskunnallinen velvollisuus on huolehtia siitä, että eri sukupolvia kohdellaan oikeudenmukaisesti.

Valitettavasti tällä hetkellä näyttää siltä, että nuoret jäävät isojen ikäluokkien jalkoihin. Tämä suunta on kuitenkin mahdollista vielä korjata. Jahkailuun ja viivyttelyyn ei ole enää aikaa”, SYL:n puheenjohtaja Marina Lampinen muistuttaa.

Helsingissä 6.2.2013

  • Marina Lampinen, puheenjohtaja
  • Matti Parpala, pääsihteeri

Lisätietoja:

22.1.2013

Mielipidekirjoitus: Talous kuntoon innostavilla ja tilaa-antavilla yliopisto-opinnoilla

Edunvalvonta Leave a comment

(Tekstistä julkaistu lyhyt versio Helsingin Sanomissa 22.1.2013)

Keskustelu työurien pidentämisestä opiskeluaikoja lyhentämällä tiivistyi 17.1 YLE:n uutiseen, jonka mukaan vain joka kolmas kaksiportaisesta maisterin tutkinnosta valmistunut yliopisto-opiskelija sai tutkintonsa tehtyä viidessä vuodessa tai nopeammin.

Viimeaikainen keskustelu kestävyysvajeen korjaamisesta on pyörinyt paljon erityisesti opiskeluaikojen lyhentämisen ympärillä. Tavoitehakuisesti on kuitenkin syytä kyseenalaistaa se, pelastetaanko yhteiskuntamme todella nopeaa valmistumista rummuttamalla? On tärkeää, että pohdittaessa työuraa ja opiskeluaikoja keskitytään luomaan eteenpäin suuntaavia ja uuden kokeiluun rohkaisevia rakenteita eikä jämähdetä tuijottamaan valmistumisen päivämäärää. Heikkenevän huoltosuhteen edessä Suomen tarvitsee muokata rakenteita ja löytää uusia tapoja toimia. Jos kuitenkin haluamme pitää pienen maamme kilpailukykyisenä innovaatioiden ja uusien ideoiden kehtona, emme voi viedä opiskelijoilta aikaa ja mahdollisuutta kokeiluun ja uuden kehittämiseen.

Opiskeluaika on mitä parhain hetki kehittää uusia ideoita, ajatusmalleja ja startupeja – juuri niitä timantteja, joita Suomi tarvitsee. Yhteiskuntamme kipeästi kaipaamat ’uudet nokiat’ eivät kuitenkaan synny ilman mahdollisuutta uhrata yritysideoille ja uuden kehittämiselle aikaa. Yliopisto-opintoja onkin syytä kehittää suuntaan, jossa tälle ideoinnille on aikaa ja sijaa. Uudet mallit ja ideat tulevat mahdollisten oman alan töiden lisäksi luonnollisesti itse kurssienkin sivussa: on syytä integroida vahva dialogi työelämän, tutkimuksen ja yliopisto-opiskelun välille.

Oman alan töiden tekeminen opiskelujen ohessa osaltaan antaa näkökulmaa uuden ideointiin. Myös tutkimusten mukaan opiskelun ohella tehdyt työt näyttäytyvät hyvässä valossa: työ- ja elinkeinoministeriön kesällä 2012 julkaistu tutkimus totesi työssäkäynnin olevan hyödyllistä niin opiskelijalle kuin yhteiskunnallekin. Opintojen aikana työssä käyneistä 70% oli tehnyt oman alansa töitä. Oman alan työt opintojen ohessa on syytä nähdä isona voimavarana: aito oppiminen ei voi olla itse tekemisestä ja kokeilusta täysin irrotettu prosessi.

Keskeistä opiskeluajassa yhteiskuntamme kannalta on uuden oppiminen ja uudet kokeilut. Tiukat opiskeluaikojen rajaukset eivät anna tähän tilaa, vaan voivat pahimmassa tapauksessa estää uusien ideoiden kehittelyn ja toteuttamisen. Yliopisto-opiskelua on syytä kehittää innostavaan suuntaan sekä toteuttaa rakenteita, jotka mahdollistavat motivoituneen opiskelun ja uuden kokeilun – joustavasti oman alan töiden ohella. Kestävän tulevaisuuden turvaamiseksi tarvitsemmekin yliopisto-opiskeluun rakenteita, jotka antavat tilaa yrittämiselle, epäonnistumiselle, uudelleenyrittämiselle ja onnistumiselle.

Ilmi Salminen
AYY:n hallituksen koulutuspoliittinen vastaava