Lausunto ehdotuksesta työttömyysturvalain 2. luvun 7 § 3 momentin
kumoamisesta tai muuttamisesta

Työ- ja elinkeinoministeriö on pyytänyt lausuntoa työttömyysturvalain muuttamisesta yliopisto-opiskelijan oikeuden keskeyttää opintonsa osalta. Muutostarvetta perustelee yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijoiden erilainen kohtelu lähinnä työttömyysturvan saamiseen liittyvässä kohtelussa. Ammattikorkeakouluopiskelijoilla ei ole mahdollisuutta keskeyttää opintojaan saadakseen työttömyysetuutta, vaan heidän on luovuttava opiskelupaikastaan pysyvästi sen saadakseen.

Aalto-yliopisto ja sen ylioppilaskunta kunnioittavasti lausuvat seuraavaa.

Lähtökohta yliopistossa on, että opiskelijat suorittavat perustutkintonsa tavoiteajassa päätoimisina opiskelijoina ja siirtyvät vasta sen jälkeen pysyvämmin työelämään. Opiskelijoiden opintososiaalisten etujen (mm. opintoraha, asumistuki, lainatakaus) tulee turvata riittävät edellytykset päätoimiselle opiskelulle. Näitä etuuksia on kehitettävä edelleen, jotta ne toisaalta riittäisivät, mutta myös kannustaisivat entistä paremmin päätoimiseen opiskeluun. Sivutoiminen opiskelu työn ohella opintojen alkuvaiheesta alkaen ja opintojen keskeyttäminen kokonaan työttömyyden aikana työttömyysturvan saamiseksi eivät edistä opiskelijan valmistumista. Opintojen keskeyttäminen ei myöskään ole yliopistojen tarpeeseen kehitetty menettely, vaan se palvelee työvoimahallinnon tarpeita. Lisäksi opintoaikojen rajaus käytännössä rajoittaa keskeyttämisen mielekkyyttä vuonna 2005 tai sen jälkeen alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon opiskelun aloittaneilla.

Yliopisto-opinnot kestävät useamman vuoden ja opiskelijoiden elämäntilanteet vaihtelevat näiden vuosien aikana. Aalto-yliopistossa edustettuina olevilla kaupan ja tekniikan aloilla on tyypillistä, että erityisesti noususuhdanteessa opiskelijat työllistyvät ennen tutkinnon loppuun suorittamista. Mikäli näitä opiskelijoita kohtaa työttömyys jossain työuran vaiheessa, on heillä ollut vuoden 2010 alusta mahdollisuus omaehtoiseen opiskeluun tutkinnon loppuun saattamiseksi työttömyysetuuden tukemana (Laki julkisesta työvoimapalvelusta 1295/2002, 9. luku). Tätä mahdollisuutta pidämme kannatettavana. Opiskelijan kannalta tutkinnon loppuun suorittaminen parantaa oleellisesti hänen työmarkkina-arvoaan. Lainkohdan kumoaminen johtaisi siis ristiriitatilanteeseen, jossa työttömyysetuuden saamiseksi olisi luovuttava siitä opiskelupaikasta, jossa opintoja on tarkoitus tuetusti jatkaa. Vaatimus luopua pysyvästi opiskelupaikasta yliopistossa työttömyysturvan saamiseksi voi johtaa sekä opiskelijan että yliopiston kannalta epäsuotuisaan tilanteeseen. Lisäksi vaikka opiskelija ei palaisikaan työttömäksi jouduttuaan heti opintojen pariin, veisi lainkohdan kumoaminen häneltä tämän vaihtoehdon lopullisesti.

Lausunnossamme haluamme vielä todeta, että työttömyysturvalainsäädäntö yhdistettynä koulutus- ja työvoimapoliittisiin tavoitteisiin sekä opintososiaalisiin etuuksiin muodostaa monisyisen ja hankalasti hahmotettavan verkon. Tätä verkkoa olisi kuitenkin tarkasteltava kokonaisuutena. Nyt lausuntopyynnön kohteena olevalla lainkohdalla vaikuttaa olevan heijastusvaikutuksia muihin lainkohtiin, kuten yllä olemme todenneet. Kokonaisuutta olisikin tarkasteltava tavoitteet kirkkaana mielessä pitäen. Yliopiston ja opiskelijan näkökulmasta päätoiminen, opintotuella tuettu tutkintoon määräajassa johtava opiskelu on ensisijainen vaihtoehto tutkinnon suorittamiseksi. Tämän lisäksi on kuitenkin huomioitava myös harvalukuisemmat erikoistapaukset ja syystä tai toisesta kesken jääneitä opintoja kannattaa tukea sekä työvoima- että koulutuspoliittisista näkökulmista. Tämä myös edistää Suomen tavoitteita tukea elinikäistä oppimista ja työuran aikaista kouluttautumista.

Lausuntopyyntöön toteamme siis seuraavaa: Työttömyysturvalain 2. luvun 7 § 3 momentti tulisi laajentaa koskemaan kaikkia opiskelijoita. Lisäksi työttömyysturvalainsäädäntöä olisi selkeytettävä siten, että se kaikilta osiltaan selkeästi tukisi sekä kokopäiväistä opiskelua että opintojen loppuun suorittamista.

Tuula Teeri
rehtori

Saara Hyrkkö
ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja

Teemu Halme
ylioppilaskunnan pääsihteeri

Lisätietoja:

Anna Johansson
Aalto-yliopisto
lakimies, opinto- ja opiskelijapalvelut
anna.johansson(at)aalto.fi
09 470 25820

Antti Karkola
Aalto-yliopiston ylioppilaskunta
hallituksen jäsen
antti.karkola(at)ayy.fi
+358 40 567 2864

Korkealaatuinen opetus on ensiarvoisen tärkeä osa positiivista oppimiskokemusta, joten opetuksen laadun kehittäminen on opiskelijoiden etu. AYY haluaakin tukea opetuksen kehittämistä Aalto-yliopistossa jakamalla tunnustusta erityisesti opetuksen saralla ansioituneille opettajille. Tänä vuonna ensimmäistä kertaa jaetuista palkinnoista tulee toivottavasti koko Aallon laajuinen traditio, jolla opiskelijat voivat konkreettisesti kantaa kortensa kekoon opetuksen parantamisessa. Palkinnon saajat valittiin opiskelijoiden tekemien ehdotusten perusteella AYY:n ensimmäisissä vuosijuhlissa 5.2. Aalto-hengen mukaisesti palkittavaksi valittiin yksi opettaja kustakin Aallon kuudesta korkeakoulusta. Valintakriteereiden joukossa oli mm. opetuksen sisältö, opiskelijalähtöisyys, innovatiivisuus opetuksessa sekä opiskelijoiden ohjaus.

Vuoden 2010 ja Aalto-yliopiston ensimmäisen toimintavuoden parhaiksi opettajiksi palkittiin 5.2.2011 AYY:n vuosijuhlissa seuraavat henkilöt:

• Insinööritieteiden korkeakoulu – Arvo Vitikainen
• Kauppakorkeakoulu – Mikko Tarkkala
• Kemian tekniikan korkeakoulu – Ville Alopaeus
• Perustieteiden korkeakoulu – Hannele Wallenius
• Sähkötekniikan korkeakoulu – Kimmo Silvonen
• Taideteollinen korkeakoulu – Petri Lankoski

Palkinnoksi Vuoden opettajat saavat Taideteollisen korkeakoulun opiskelijan valmistamat yleisurhoollisuusmitalit AYY:n väreissä. Lisäksi kuhunkin korkeakouluun tullaan rakentamaan valokuvaseinä, johon kerätään kunkin vuoden parhaiden opettajien kuvat.

Onnea voittajille ja suurkiitokset erinomaisesta opetuksesta! Olette inspiroineet opiskelijoita ja toimineet esimerkkeinä muille opettajille.

Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry äänesti lauantaina liittokokouksessaan puheenjohtajan ja hallituksen ensi vuodelle. Liiton puheenjohtajaksi valittiin 25-vuotias historianopiskelija Katri Korolainen-Virkajärvi Helsingin yliopiston ylioppilaskunnasta (HYY).

AYY:n ehdokas Jarno Lappalainen valittiin hallituksen jäseneneksi. Muut SYL:n hallitukseen valitut ovat Janne Koskenniemi (Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta JYY), Anna Mäkipää (Turun yliopiston ylioppilaskunta TYY), Ilari Nisula (Oulun yliopiston ylioppilaskunta OYY), Annamaija Rönkkö (Tampereen teknillisen yliopiston ylioppilaskunta TTYY) ja Matti Tujula (Helsingin yliopiston ylioppilaskunta HYY).

Liittokokouksessaan SYL vahvisti ensi vuoden päätavoitteensa, joiden mukaan maksuton koulutus on turvattava, opintotuki sidottava indeksiin ja työurien pidentäminen ei saa heikentää opiskelijoiden hyvinvointia.

Lisätietoja: http://www.syl.fi/2010/11/20/syln-liittokokous-valitsi-uuden-hallituksen-puheenjohtajaksi-katri-korolainen-virkajarvi/

Aalto-yliopiston ylioppilaskunta ylpeänä esittää:
Jarno Lappalainen Suomen ylioppilaskuntien liiton hallitukseen vuodeksi 2011

Jarnolla on takanaan hektinen vuosi kansainvälisten asioiden vastaavana uudessa ylioppilaskunnassa, jonka alkutaival on ollut sakeanaan haasteita. Hänellä on ainutlaatuista kokemusta kokonaisen organisaation ja yhteisön rakentamisesta ja opiskelijoiden edunvalvonnan kannalta ratkaisevista vaiheista, jolloin Aalto-yliopisto on luonut keskeiset toimintaperiaatteensa. 23-vuotias mikkeliläinen opiskelee Aalto-yliopistossa tuotantotaloutta ja on toiminut aiemmin edustajistossa, yliopiston hallinnossa ja kansainvälisissä järjestöissä.

AYY:n hallituksessa Jarno on tehnyt määrätietoisesti työtä sekä kansainvälisten asioiden että koko ylioppilaskunnan edunvalvontasektorin kehittämiseksi. Jarnon toiminta AYY:n edunvalvontasektorien puheenjohtajana sekä poikkisektoraalisen kv-sektorin vetäjänä ovat antaneet hänelle laajan, eri aihepiirejä yhdistelevän osaamisen. Jarno on analyyttinen, mutta myös voimakkaasti arvoperustainen aaltolainen, joka ajaa opiskelijan asiaa kansallisuudesta riippumatta. ”SYL saa Jarnosta opiskelijan etujen ajamiseen sydämellään sitoutuneen edunvalvojan, joka vakuuttaa Arkadianmäen päättäjät,” toteaa AYY:n hallituksen puheenjohtaja Jussi Valtonen.

Jarno on toiminut viimeisen vuoden ajan maksuttoman koulutuksen etulinjassa Aallossa. Väännön keskellä Jarno on osoittanut kykynsä reagoida uusiin käänteisiin pikavauhtia, latoa pöytään pinoittain argumenttejaan tukevaa tutkimustietoa ja tunnistaa valintatilanteissa strategisesti viisaimmat ratkaisut. Jarnolla on ollut suuri vaikutus siihen, että maksukokeilu toteutetaan Aallossa merkittävästi rajatumpana kuin mitä yliopisto oli alun perin suunnitellut. ”Maksuton koulutus on, paitsi tasa-arvoisten mahdollisuuksien perusta, myös kestävästi kansainvälistyvän Suomen elinehto,” Jarno linjaa.

Jarno katsoo, että SYL:n tulee ajaa jokaisen Suomessa opiskelevan asiaa monipuolisesti. Ensi vuoden eduskuntavaalivaikuttamisessa keskeisin teema on maksuton koulutus, muttei myöskään tule unohtaa työurakeskustelua. ”Vuonna 2011 korostuvat monella tavalla poikkisektoraaliset teemat, joiden ratkaisemiseksi tarvitaan monipuolista osaamista. Ylioppilasliikkeen pitää puhaltaa yhteen hiileen,” Jarno kiteyttää.

Lisätietoja antavat:

Jarno Lappalainen +358 40 053 6973, jarno.lappalainen@ayy.fi
Teemu Halme +358 50 520 9415, teemu.halme@ayy.fi
Jussi Valtonen +358 40 011 4084, jussi.valtonen@ayy.fi