Teksti on julkaistu Helsingin Sanomien mielipidekirjoitussivulla 10.8.2013

Pää­kir­joi­tuk­ses­sa (HS 8. 8.) kai­vat­tiin hal­li­tuk­sel­ta ihan mi­tä ta­han­sa ra­ken­teel­li­sia rat­kai­su­ja syk­syn bud­jet­ti­rii­hes­sä. Eri­tyi­sen pon­nek­kaas­ti vaa­dit­tiin mer­kit­tä­viä muu­tok­sia ny­ky­me­noon. Ai­noa­na konk­reet­ti­se­na asia­na kir­joi­tuk­ses­sa mai­nit­tiin opin­to­tuen muut­ta­mi­nen. Ikä­vä kyl­lä, ny­ky­me­no on ol­lut jat­ku­vaa muu­tos­ta opin­to­tuen osal­ta.Vuo­den 2008 jäl­keen opin­to­tu­kea on uu­dis­tet­tu jo­ka vuo­si, ja suu­rin osa muu­tok­sis­ta on tiu­ken­ta­nut tuen saa­mi­sen eh­to­ja. Ke­vään ke­hys­rii­hes­sä so­vit­tiin jäl­leen uu­sis­ta tiu­ken­nuk­sis­ta.Kor­kea­kou­lus­sa opis­ke­le­va saa ve­ron­alais­ta opin­to­tu­kea brut­to­na kor­kein­taan 298 eu­roa kuus­sa. Opis­ke­li­ja voi myös saa­da asu­mis­tu­kea enim­mil­lään 201,60 eu­roa kuu­kau­des­sa, eli ko­ko­nai­suu­des­saan hän voi saa­da 499,60 eu­roa opis­ke­lu­kuu­kaut­ta koh­den. Opin­to­lai­naa voi nos­taa 300 eu­roa opis­ke­lu­kuu­kaut­ta koh­den.

Opis­ke­li­ja me­net­tää tu­ken­sa, jos opin­not ei­vät ete­ne riit­tä­vän no­peas­ti. Opin­to­pis­te­ra­jat tu­ki­kuu­kau­sil­le ovat tiu­ken­tu­neet, ja tu­ki jaet­tiin kak­si­por­tai­sek­si, erik­seen kan­din- ja mais­te­rin­tut­kin­toi­hin. Opin­to­tu­ki­muu­tos­ten li­säk­si opin­to­ja on py­rit­ty vauh­dit­ta­maan vuon­na 2005 voi­maan tul­leel­la opin­to­ai­ko­jen ra­jaus­lail­la. Kaik­ki uu­dis­tuk­set ovat ta­voi­tel­leet no­peam­pia val­mis­tu­mi­sai­ko­ja.

Suo­mi on nos­tet­tu hy­vin­voin­ti­val­tiok­si kor­keal­la kou­lu­tus­ta­sol­la, ja mah­dol­li­suu­tem­me pär­jä­tä glo­baa­lis­sa kil­pai­lus­sa riip­pu­vat sii­tä, et­tä mah­dol­li­sim­man mo­nel­la on va­raa opis­kel­la. Ni­pis­tä­mäl­lä pen­no­sia opin­to­tues­ta voi­daan tu­ho­ta ko­ko­nais­ten su­ku­pol­vien kou­lut­tau­tu­mis­mah­dol­li­suu­det.

Työ­urien pi­den­tä­mis­tä poh­dit­taes­sa kan­nat­taa pi­tää mie­les­sä yk­si asia. Jos opis­ke­li­joi­den toi­meen­tu­loa hei­ken­ne­tään ei­vät­kä tu­lot rii­tä elä­mi­seen, ai­noak­si vaih­to­eh­dok­si jää jo­ko vel­kaan­tua tai men­nä töi­hin. Opis­ke­li­jat te­ke­vät par­haan­sa erit­täin pie­nil­lä tu­loil­la ja kom­pen­soi­vat ra­ha­ti­lan­net­taan jo nyt käy­mäl­lä töis­sä.

Hei­ken­tä­mäl­lä opin­to­tu­kea hi­das­te­taan val­mis­tu­mis­ta en­ti­ses­tään ja teh­dään opis­ke­lus­ta rik­kai­den per­hei­den hu­via.

Piia Kuosmanen

tekniikan ylioppilas, puheenjohtaja
Aalto-yliopiston ylioppilaskunta

Lisätietoja: Piia Kuosmanen, puh. 050 520 9420, etunimi.sukunimi@ayy.fi

Kaikki kandidaatintutkinnon vuonna 2012 suorittaneet Aalto-yliopiston opiskelijat ovat saaneet aalto.fi-mailiinsa pyynnön vastata viestissä olevaan palautekyselyyn. AYY toivoo yhdessä Aalto-yliopiston kanssa, että kaikki kyselyn saaneet vastaavat siihen. Jos valmistuit kandiksi viime vuonna, olet mukana ja sinulla on tästä maanantaista 13.5.2013 toukokuun loppuun asti aikaa vastata.

Kurssipalaute ja tämä kandipalaute ovat suorimpia keinoja, joilla voit kertoa yliopistolle miten se onnistuu opetustehtävässään. Sama kysely tehdään kaikille muillekin yliopistoille. Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) tulee myös jakamaan yliopistoille vuodesta 2015 eteenpäin 50 miljoonaa euroa niiden perusrahoituksesta opiskelijoiden tyytyväisyyden perusteella. Se tyytyväisyys mitataan tällä kyselyllä.

Yhdestä kyselyn osasta saa myös vastapalautteen, jossa vastaaja näkee suoraan, miten hänen vastauksensa sijoittuvat suhteessa aiemmin vastanneisiin opiskelijoihin. Palautekyselystä vastaa opetus- ja kulttuuriministeriön YOPALA-hanke ja sen toteuttaa korkeakoulutukseen erikoistunut saksalainen CHE Consult GmbH.

Helsingin Sanomien (14.2.) mukaan työurien pidentämiseen tähtäävä opintotukiuudistus hiertää hallituspuolueiden välejä. Kiistan ytimenä on se, minkälaisin keinoin opiskelijoita tulisi kannustaa valmistumaan nopeammin. Huolestuttavan keskeisenä välineenä esiintyy opintorahan ja opintolainan suhteiden muuttaminen niin, että opintojen kestäessä opintolainan suhteellinen määrä kasvaisi.

Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) ja Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liiton – SAMOKin puheenjohtajat korostavat, että opintotuen lainapainotteisuus ei lyhennä opintoaikoja, vaan päinvastoin pitkittää valmistumista entisestään. Työssäkäynti koetaan opiskelijoiden keskuudessa lainaan verrattuna turvallisemmaksi ja merkittävästi houkuttelevammaksi vaihtoehdoksi kuin velkaantuminen. Uhka kasvavasta lainataakasta laskisi todennäköisesti opintuen käyttöastetta entisestään ja lisäisi opiskeluaikaista työssäkäyntiä opintojen kustannuksella.

“Halutaanko koko opintotukijärjestelmä ajaa alas?” ihmettelevät puheenjohtajat Mikko Valtonen (SAMOK) ja Marina Lampinen (SYL).

Valtiontaloudellisesta näkökulmasta korkeakoulututkintojen suuri määrä korreloi bruttokansantuotteen kasvun kanssa. Vahvasti lainapainotteisuuteen perustuva opintotuki eriyttäisi toisen ja korkea-asteen tuet toisistaan. Mikäli korkeakouluopiskelijoiden opintotuki muutetaan lainapainotteiseksi, on todellinen uhka se, että nuorten mahdollisuudet hakeutua korkeakouluhin heikkenevät. Lisäksi toisen ja korkea-asteen tukijärjestelmien eriytyminen heikentää osaltaan saumatonta siirtymistä koulutusasteelta toiselle. Suomalaiset opiskelijat aloittavat tälläkin hetkellä korkea-asteen opinnot verrattain myöhään. Rakentamalla uusia esteitä korkeakoulutukseen hakeutumiseen, eivät työurat ainakaan pitene.

“On myös täysin vastuutonta, etteivät työmarkkinajärjestöt kyenneet tuomaan ratkaisuja työurapakettiin. Ratkaisujen puute työurien keski- ja loppupään toimenpiteistä kohdistaa kaiken paineen työurien alkupäähän. Sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden näkökulmasta tämä on täysin kestämätöntä. Työmarkkinajärjestöt tuntuvat täysin unohtaneen nuoret, tulevaisuuden työntekijät, joiden harteille taakka tästäkin lankeaa”, SYL:n puheenjohtaja Marina Lampinen summaa viime viikkojen työurakeskusteluja.

“Näyttää siltä, että opintotuen kiristyksiä pidetään poliittisesti helppona keinona työurien pidentämiseen. Kiristysten vaikutus opintoaikojen lyhenemiseen on kuitenkin varsin rajallinen. Valmistumista voidaan nopeuttaa tehokkaimmin tarjoamalla mahdollisuudet sujuvaan ja tuettuun opiskeluun, näin ei nyt kaikkialla ole”, SAMOKin puheenjohtaja Mikko Valtonen sanoo.

Lisätietoja:

• SAMOKin puheenjohtaja Mikko Valtonen, mikko.valtonen@samok.fi, 050 389 1000
• SYL:n puheenjohtaja Marina Lampinen, marina.lampinen@syl.fi, 044 906 5007
• SAMOKin asiantuntija (opintososiaaliset etuudet) Antti Hallia, antti.hallia@samok.fi, 050 389 1011
• SYL:n sosiaalipoliittinen sihteeri Soile Koriseva, soile.koriseva@syl.fi, 041 515 2233

http://www.syl.fi
http://www.samok.fi

Hyvän korkeakoulun kulmakiviin kuuluu hyvä opetus, joka perustuu jatkuvaan opetuksen kehittämiseen niin yliopiston kuin yksittäisten opettajienkin toimesta. AYY haluaa tukea opetuksen kehittämistä, ja jakaa tunnustusta opetuksessa ja sen kehittämisessä ansioituneille opettajille. Vuoden opettaja-palkinto jaettiin opiskelijoiden ehdotusten pohjalta AYY:n 2-vuotisjuhlassa 4.2. Valintakriteereinä käytettiin mm. opetuksen sisältöä, opiskelijoiden huomioon ottamista ja opiskelijan ohjausta niin opetustapahtumassa kuin sen ulkopuolellakin.

Vuoden opettajana 2011 AYY palkitsi vuosijuhlissaan Aalto-yliopiston Energiatekniikan laitoksen opettavan tutkijan, TkT Mamdouh El Haj Assadin.

Palkinnoksi Vuoden opettaja saa Vuoden opettaja-yleisurhoollisuusmitalin AYY:n väreissä. Lisäksi opettajan kuva tullaan lisäämään korkeakoulun Vuoden opettaja-valokuvaseinälle.

Onnea voittajalle ja suurkiitokset erinomaisesta opetuksesta! Olette näyttäneet hyvää esimerkkiä muille opettajille.

Aalto-yliopiston ylioppilaskunnalla on ilo kutsua Aallon aktiiviset professorit ja opiskelijat yhteiselle joululounaalle.

Tilaisuus järjestetään Aallon uudessa ravintolassa osoitteessa Lämpömiehenkuja 2 torstaina 8. joulukuuta kello 13.00 – 15.00.

Tervetuloa!

Antti Karkola
hallituksen jäsen
AYY

Ilmoittautuminen osoitteessa https://lomake.ayy.fi/koulutuspolitiikka/professorilounas-opiskelija/ 5.12. mennessä.