Aalto-yliopiston ylioppilaskunta
Kannanotto
11.11.2013

Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä haluaa lisätä kansainvälisten opiskelijoiden määrän Suomessa 60 000 opiskelijaan. Tärkeimpänä keinona ryhmä ehdottaa lukukausimaksuja EU/ETA-alueen ulkopuolelta tuleville opiskelijoille. Myös Aalto-yliopiston ylioppilaskunta haluaa lisää kansainvälisiä opiskelijoita. “Kansainvälisessä yliopistossa luodaan verkostoja, jalostetaan monikulttuurisissa ryhmissä ideoita sekä rakennetaan Suomen tulevaisuuden menestystä”, AYY:n hallituksen puheenjohtaja Piia Kuosmanen linjaa. “Lukukausimaksut eivät kuitenkaan tätä tavoitetta toteuta. Kansainvälisen koulutuksen välittömät kustannukset yhteiskunnalle katetaan jo opiskelijoiden omalla kulutuksella, ja ne ovat sitä paitsi hyvin kannattava investointi.”

Kansainvälisen opiskelijabarometrin mukaan koulutuksen maksuttomuus on koulutuksen ja tutkimuksen laadun ohella tärkein syy tulla opiskelemaan Suomeen. Suomen kilpailuetu on maine luotettavana, tasa-arvoisena opiskelumaana. Kun lukukausimaksuja kokeiltiin Suomessa, Aalto-yliopistossa vain 6 % lukukausimaksuun velvoitetuista ulkomaalaisista opiskelijoista otti saamansa opiskelupaikan vastaan. Edes kaikki täyden, myös elinkustannukset kattavan stipendin saaneista eivät tulleet Suomeen. Ruotsissa ja Tanskassa EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden määrät ovat lukukausimaksujen myötä romahtaneet, eivätkä ole palautuneet massiivisesta stipendirahastojen kasvattamisesta huolimatta. Maksuista ei ylipäänsä ole odotettavissa tuloja muun muassa stipendien ja hallinnon aiheuttamien kustannusten takia – Aallon lukukausimaksukokeilun kustannukset ovat lähes kaksinkertaiset tuloihin verrattuna.

Koulutusvientikeskustelussa on otettava huomioon ulkomaalaisten opiskelijoiden mukanaan tuoma hyöty Suomen kansantaloudelle. Ulkomaalainen opiskelija rahoittaa oleskelunsa säästöjen sekä stipendien turvin ja käyttää opiskeluaikanaan suomalaisia palveluita. Opiskelijajärjestöjen koulutusviennin visiotyöryhmän selvityksen mukaan Suomessa nyt opiskelevat 20 000 ulkomaalaista opiskelijaa tuovat kansantalouteemme vuositasolla noin 170 miljoonaa euroa kulutuksellaan. Puolet ulkomaalaisista opiskelijoista työllistyy Suomeen vuoden kuluessa valmistumisestaan tuoden mukanaan uutta osaamista, kuitaten myös Suomen jättäneiden koulutuksen kustannukset verotuloina sekä paikaten negatiivista huoltosuhdettamme. AYY:n teettämän kyselytutkimuksen mukaan kaksi kolmesta ulkomaalaisesta opiskelijasta toivoisi työllistyvänsä tänne ja vain 16 % suunnittelee opintojen jälkeen lähtevänsä Suomesta. Vaikka opiskelijat valmistuttuaan lähtisivätkin muualle töihin, heidän koulutustaan ei voi pitää huonona sijoituksena. ”Esimerkiksi Afrikan unionin nykyinen johtaja, Etiopian pääministeri Hailemariam Desalegn, on entinen tamperelainen teekkari” toteaa Kuosmanen. ”Henkilökohtaiset kontaktit ja täällä opiskelleiden siteet pohjoiseen maahamme ovat valtavia mahdollisuuksia Suomelle ja suomalaiselle vientiteollisuudelle.”

AYY haluaa Lipposen työryhmän tavoin tehdä suomalaisesta koulutuksesta kansainvälisen koulutuksen menestyjän. Haluamme nähdä suomalaista koulutusta vietävän maailmalle esimerkiksi konsulttipalveluina, yliopistojen koulutusyritysten ulkomailla järjestämänä koulutuksena ja kaikille avoimena verkko-opetuksena.

Piia Kuosmanen, AYY:n hallituksen puheenjohtaja
Janne Koskenniemi, pääsihteeri

Lisätietoja:

Kansainvälisten asioiden asiantuntija Milla Ovaska puh. 050 520 9446